Karkkivärejä

Meidän puutarhassa hallitsevat tällä hetkellä herkulliset karkkivärit. Ja kaiken ihanuuden kruunaa tietysti runsaasti kukkivat omenapuut ja korvia huumaava mehiläisten surina.

Ruusunnuppupelargoni on mielestäni kauneimpia pelargoneja.

Erikoisesta ulkomuodostaan huolimatta tämäkin on pelargoni. Tämän kevän uutuus minun puutarhassani.

Perinteiset Darwin-tulppaanit ovat jo kukintansa päättäneet ja tällä hetkellä ihastuttavat hieman myöhäisemmät lajit.

Ihanat Angeliquet! Näiden sipuleita istutan joka syksy. Ihan ehdoton suosikkini.

Nämä erikoisuudet tulivat jonain vuonna sipulisekoituksen mukana. Ihan yllätyin, että kukkivat näemmä runsaasti vuodesta toiseen.

Omenapuiden kukinta on tänä vuonna kestänyt normaalia pidempään viileistä säistä johtuen. Nyt vasta on alkanut putoilla ensimmäisiä terälehtiä. Kyllä noiden valkeiden pilvien alla kelpaa makoilla riippukeinussa.

Pitkän hiljaiselon jälkeen

Pahoittelut luvattoman pitkästä hiljaiselosta. Meillä on ollut oikea mullistusten syksy ja kevät. Pihamaallamme on kaivettu kaivureilla ja paljon on muuttunut. Siksi tänä keväänä ei ole ollut aikaa suunnittelulle, haaveilulle ja kirjoittamiselle vaan on ollut toteuttamisen ja tekemisen aika. Alkuvuodesta minulta ilmestyi myös esikoistietokirjani Amerikanraudan lumo, jonka parissa viime vuoden loppu ja talvi meni intensiivisesti. Mutta siis asiaan, mitä meidän puutarhassamme onkaan  tapahtunut...

Viime syksynä pihaan tulivat maakaapelointimiehet ja kaivoivat kukkaistutukseni ympäri ja teloivat rakasta perheomenapuutani. Reklamaatiostani huolimatta, mitään korvauksia en ole saanut.Kyllä minua hirvitti kun näin, millaiseen kuntoon he puutarhani jättivät lähtiessään. Tuossa vaiheessa en vielä tiennyt suuremmista mullistuksista, joita oli tulossa.

 

Loppuvuodesta saimme rakennusluvan kahden auton tallia varten, josta mieheni on haaveillut jo vuosia. Tallin rakentaminen tarkoitti myös muutoksia puutarhaamme. Autotallin edustalle tulisi laaja sora-alue, joka toimisi parkkialueena. Minulla ei ollut mitään muutosta vastaan, koska suurin osa tuosta maa-alueesta on ollut hoitamatonta aluetta. Mutta jouduin luopumaan silti paljosta. Minulta lähti marjapensaat, vadelmat, raparperit, riippuhernepuu, talviomenapuu, pensaita, pari suurta tuijaa ja pari istutusaluetta. Syksyllä pelastin osan perennoista ja siirtelin niitä muihin kukkapenkkeihin, joten istutusalueista luopuminen ei ollut ongelma mutta marjapensaita hieman harmittelen. Täytynee istuttaa uusia menetettyjen tilalle.

Tässä siis syy, etten ole ehtinyt oikein perehtyä blogin pariin. Tällä hetkellä alkaa jo hieman helpottaa. Autotallista puuttuu enää peltikate ja maalaus on jo aloitettu. Puutarhatöitä on tehty samanaikaisesti rakennustöiden aikaan, jotta kaikki valmistuisi samanaikaisesti. Vaikka olen joutunut luopumaan joistakin kasveista ja puista, mielestäni puutarhamme on tällä hetkellä viimeistellymmän näköinen kuin ennen ja mikä tärkeintä, helppohoitoisempi.Olen kaikin puolin tyytyväinen muutoksiin.Tapamme mukaan kierrätystavaraa olemme käyttäneet hyödyksi puutarhan muutostöissä mahdollisuuksiemme mukaan. Olemme tehneet mm. polkuja, reunustuksia ja uusia istutusalueita. 

Luonnollisesti olen tehnyt kaikki muutkin keväthommat näiden ylimääräisten lisäksi. Hyötykasveja kasvaa ja uusia kokeiluja on jälleen vaikka viime syksynä päätin, etten enää ikinä kokeile mitään uutta. Hah! Sekosin jälleen siemenostoksilla. Myös kesäkukkien taimet kasvavat kovaa vaihtia verannan ikkunalla. Pihalla istutuslaatikossa ovat ensimmäiset siemenet jo itäneet. Nyt odottelen omenapuiden kukkaloistoa ja tänään makasin ensimmäistä kertaa hetken riippukeinussa. Muun muassa tästä kaikesta lupaan kirjoittaa nyt säännöllisesti pitkin kesää.

Ihanaa kesän odotusta!

 

Leijonankitarakkautta

Sain keväällä pussillisen leijonankidan siemeniä kaupanpäällisiksi. En ole aiemmin kasvattanut kyseistä kesäkukkaa ja olin hieman epäilevä, koska pussin kuvassa olevat kukat olivat kirkkaanpunaisia ja keltaisia. Ei lempivärejäni. Sen lisäksi ohjeissa neuvottiin esikasvattamaan kukat ja yleensä vältän esikasvatettavia kesäkukkia.

No koska olin siemenet saanut, täytyi ne myös käyttää. Esikasvatin siemenet ja laitoin taimet maahan muistaakseni toukokuun lopulla. Kukat alkoivat kukkia heinäkuulla ja voi kuinka ihastunut olen ollut. Värikirjo on ollut upea ja kukinta jatkuu runsaana edelleen vaikka on jo syyskuu. Leijonankita on ehdottomasti yksi tämän kesän positiivisista yllättäjistä ja tulee kasvamaan tästä lähtien vuosittain puutarhassani. Antaa kuvien puhua puolestaan.

Kukkien pinta näyttää ja tuntuu samettiselta.

Tässä kukinnossa yhdistyy hauskasti pinkki ja oranssinkeltainen.

Värikimara.

Hyötykasviviljelyä

Pahoittelut hiljaiselosta. Lupasin teille asiaa hyötykasveista. Kylvin niitä runsaasti tänä vuonna. Tässä listaa:

• Chilipippuri, "Hot Stuff"-sekoitus
• Paprika, "Californian Wonder"
• Avomaantomaatti "Outdoor Girl"
• Ruukkutomaatti "Minibel"
• Sitruunabasilika
• Tavallinen basilika
• Basilika, "Dark Opal"
• Sileälehtinen persilja
• Tilli
• Korianteri
• Jääsalaatti, "Great Lakes"
• Rukolasalaatti
• Lehtisalaatti, "Red Salad Bowl"
• Lehtisalaatti, "Australialainen"
• Mangoldi
• Pinaatti, "Bazaroet"
• Parsakaali, "Calabrese"
• Kyssäkaali, "Delikatess Weiss"
• Salaattifenkoli, "Zeta Fino"
• Kesäkurpitsa, "Black Beauty"
• Palsternakka, "Guernsey"
• Mustajuuri, "Duplex"
• Punajuuri, "Cylindra"
• Raitajuuri
• Porkkana, "Berlicum"

Jälleen kerran on tullut onnistumisia ja epäonnistumisia. Alkaa mennä hieman toivo tiettyjen kasvien kasvattamisen suhteen. Esimerkiksi parsakaali, jonka kylvin keväällä sisällä ruukkuihin, koulin ne ja lopulta istutin kasvatuslaatikkoon ulos. Harsosta huolimatta toukat yrittivät syödä lehdet,  juhannuksena, kun olin poissa kotoa, jokin mystinen eläin oli käynyt katkaisemassa varret ja kun lopulta alkoi tulla parsakaalin alkuja, ne alkoivat kukkia. Ei tullut satoa ei! Miksi nähdä vaivaa kun kaupasta saa tällä hetkellä kotimaista parsakaalia edullisesti. En kylvä enää sitä.

Jo viime syksynä maahan kylvetyt palsternakan ja mustajuuren siemenet eivät itäneet, joten se niistä. Kyssäkaalin taimet katkoi juhannuksena sama tuntematon elukka kuin parsakaalitkin. Yksi kyssäkaali on alkanut paisua juuresta, joten saatan saada niitä peräti yhden..hyvällä tuurilla. Fenkoli epäonnistui jälleen. 

Hampaiden jäljistä päätellen hiiri tai myyrä on käynyt kasvatuslaatikossani herkuttelemassa raitajuurilla. Onneksi sitä on minulla kasvamassa myös vanhempieni luona pellolle istutettuna ja sieltä tulee hyvin satoa. Punajuuri yleisesti ottaen on pitänyt lämpimästä kesästä ja on kasvanut hyvin. Istutin vanhempieni pellolle raitajuuren ja punajuuren lisäksi porkkanaa, lehtipersiljaa, tilliä, kesäkurpitsaa ja sipuleita. Niistä kaikista on tulossa hyvä sato.

Kesällä tuli syötyä paljon erilaisia salaatteja ja yrttejä, jotka kasvoivat hyvin kasvatuslaatikoissa mutta niiden satokausi on jo ohi.

Chilit ovat tuottaneet satoa hyvin ja tuottavat sitä edelleen. Tomaateissa on paljon raakileita mutta niitä ei ole kypsynyt toivottuun tahtiin. Odotellaan nyt vielä.

Säälittävät parsakaalin alut, jotka alkoivat kukkia saman tien.

Etualalla parsakaalin taimia, takana raitajuurta.

Salaatteja ja lehtipersiljaa.

Tomaatti Outdoor Girl

Basilikaa kasvatin pienoiskasvihuoneessa ja ne viihtyivät hyvin. Tavallisen basilikan lisäksi kasvatin tänä vuonna sitruunabasilikaa ja violettia lajiketta.

 

Korianteria.

 

 

Näin satoaikaan alkaa ihan kiukuttaa epäonnistuneet viljelmät. Kuinka sitä aina vuodesta toiseen viitsiikin keväällä ottaa kokeiluun uusia, epävarmoja lajeja kasvatukseen. Yritän muistaa nyt ensi vuonna pysyä tutuissa ja turvallisissa juurikkaissa sekä salaateissa ja yrteissä ja säästän siten hermojani ja aikaani.

Tänä vuonna kokeilemani uudet kesäkukat ovat sen sijaan olleet iloisia yllätyksiä ja niistä bloggaankin seuraavalla kerralla.

 

Keskikesän väriloistoa

 
Tulihan se kesä sieltä vihdoinkin! Ja kukkaloisto sen myötä. Vaikka puutarhani on sellainen, että runsain kukintakausi on vasta kesän loppupuolella, kyllä nytkin jo monen kukat kaunistavat pihaa. Tässä hieman väriloistoa parin viimeisen viikon ajalta.

Ensimmäiset liljat hehkuvat kirkkaan oransseina vaaleansinistä talon seinustaa vasten.

Paprikat alkavat jo kypsyä mutta chilit ovat vielä vihreitä.

Karpaattien kellot kasvavat leviävinä mättäinä ja hillitsen niiden kasvua ja leviämistä kitkemällä mutta ovat ne silti aika sieviä nyt kun kukinta on kauneimmillaan.

Jaloruusu "Ingrid Bergman", jonka ohitse ei malta kulkea nuuhkaisematta kukkaa.

Pionit täydessä kukassa.

Rakastan pieniä harjaneilikoita. Ne ovat myös erittäin kestäviä leikkokukkina.

Seuraavaksi bloggaankin sitten hyötykasviasioista.

Lämmintä kesän jatkoa!