tiistai 14. heinäkuuta 2015

Keskikesän rehevyyttä

Pihakeinumme päälle kurkottaa riippapihlaja, joka luo viidakkomaisen tunnelman ja keinu on kuin pieni piilopaikka.
Tässä vaiheessa kesää on ajanjakso, jolloin meidän puutarhassamme kukinta on vain muutaman kasvin varassa ja puutarhassa vallitsee vihreä vehreys. Nyt meillä kukkii mm. ensimmäiset liljat, harjaneilikat, pionit, päivänkakkarat, karpaattien kellot, viimeiset kurjenmiekat ja köynnöshortensia. Jaloruusut, pioniunikot, ritarinkannukset ja palavarakkaudet ovat juuri aloittamassa kukintaansa ennen alkusyksyn kukkapaljoutta.

Nyt on aika kitkeä rikkaruohoja, lannoittaa ja harventaa valloittajakasvien kasvustoja. Meillä ainakin harventamista riittää, sillä olen istuttanut kukkapenkit niin täyteen kasveja että vahvimmat meinaavat viedä heikommilta kaiken kasvutilan, auringonvalon ja energian. Sen lisäksi tässä vaiheessa kesää alan pikkuhiljaa kyllästyä jo varhain kesällä kukintansa aloittaneen siperianunikon keltaisiin ja oransseihin kukkiin ja siitä syystä revin niitäkin aivan surutta pois muiden kukkien joukosta. Kesän alkuvaiheessa niiden kukinta ilahduttaa vielä kun muut kukat ovat vasta kasvamassa mutta tässä vaiheessa ne ovat jo aivan liikaa ja vievät huomion kauniimmilta kukilta.
Pihakeinun takana on metsänreunaan rajoittuva, lähinnä havuista ja alppiruusuista koostuva istutusalue.

Pihakeinun vieressä on ruokailualue, jonne pääsee vehreän portin läpi.

Ruukutuspöydällä ei ole paljoa käyttöä enää keskikesällä. Vanhoihin tikkaisiin laitoin kukkalaatikot koristeeksi ja vasemmalla puolen puuladon edessä kasvaa viime vuoden toukokuussa http://hetkiariippukeinussa.blogspot.fi/2014/05/puuhastelua.html siirtämämme lumipalloheisi. Ihan yllätyin että rankasta siirto-operaatiosta huolimatta pensas alkoi kukkia jo tänä kesänä ja vaikuttaa oikein virkeältä vaikka koirat pissaavat jatkuvasti sen juurelle.

Tässä on entinen "paraati-kukkapenkkimme", jonka edestä kuljettiin sisälle. Tähän aikaan kesää harjaneilikat ja pikkusydämet ovat ainoita kukkivia kukkia ja niistäkin harjaneilikat istutin vasta viime vuonna. Syyspuolella sen sijaan kukinta tässä penkissä on kauneinta.

Parin vuoden ajan pergolassa kasvanut siperiankärhö on jo erittäin rehevä ja ihastutti alkukesällä runsaalla valkoisella kukinnallaan

Monta vuotta harmittelin, ettei kukaan koskaan nähnyt upeana kukkivia pionejani istutusalueen syrjäisen sijainnin vuoksi. Nyt pihauudistuksen myötä pionipenkistä tulikin uusi pihamme "paraati-paikka", jonka ohi kaikki meille tulevat kävelevät. Istutusalueen keskellä komeilee hääpäivälahjaksi saamani Buddha-patsas.




Varjoliljat aloittivat kukintansa tänään.
Tässä on tämän kesän uutus pihassamme - vanha amppeliteline, jonka appiukkoni on joskus vuosia sitten tehnyt omaan pihaansa ja nyt se tuli meille. Asetin telineen uuden parkkialueen viereen toivottamaan vieraat tervetulleeksi.


Köynnöshortensiamme ei ole koskaan kukkinut näin runsaasti. Jouduin pari vuotta sitten leikkaamaan sitä reilusti, koska maalasimme silloin talomme. Ilmeisesti leikkaus teki köynnökselle hyvää.