keskiviikko 19. elokuuta 2015

Pihamuutos




No niin, nyt vihdoinkin kirjoitan tämän kevään ja kesän aikana tehdyistä rakenteellisista muutoksista puutarhassamme. Alapihalle rakennettiin uusi autotalli, joten pihamme ilme muuttui sen myötä aika paljon. Autotallin eteen tehdyn parkkialueen myötä oli tehtävä myös uusi kulkureitti talolle.


Alapiha oli aimmin hyötytarha-aluetta eikä sitä pidetty kovin siistissä kunnossa. Muutoksen myötä pihamme on mielestäni huomattavasti edustuskelpoisempi. Valitettavasti alapihaa tuli kuvattua aika vähän ennen muutostöitä, joten ennen ja jälkeen vertailukuvia ei ole saatavilla aivan samoista kuvakulmista mutta toivottavasti kuvista saa jonkinlaisen käsityksen muutoksista. Muutosten myötä pihastamme lähtivät marjapensaat, hanhikit, pari tuijaa, yksi omenapuu, pensaita ja istutusalueita mutta lopputulokseen olen tyytyväinen ja pihamme on nyt huolitellumpi, käytännöllisempi ja helppohoitoisempi.

Aloimme tehdä pihan rakenteita samaan aikaan kun autotallin rakentaminen alkoi, joten saimme valmista nopeasti eivätkä hommat jääneet repsottamaan. Jossain vaiheessa on vielä tarkoitus viimeistellä uusi sora-alue levittämällä pinnalle vielä kerros hienompaa soraa mutta se saa vielä odottaa.
Tässä pihamaamme parvekkeelta kuvattuna muutama vuosi sitten omenapuiden kukinnan loppupuolella. Oikeassa yläkulmassa näkyy pieni parkkipaikka (sora-alue) ja pitkäksi kasvanutta heinikkoa, jossa kasvoi lähinnä voikukkaa ja ohdaketta.
Kevättalvella alueelta kaivettiin savinen pintamaa pois. Asumme harjualueella, joten maaperä on hiekkaa. Kaivetulle alueelle levitettiin kangas ja sen päälle sora. Kuvasta näkee edelliseen kuvaan verrattuna, että keskimmäinen pihatien varrella kasvavista tuijista kaadettiin ja sora-alue saatiin näin levennettyä.
Keväällä olimme tehneet jo pihan rakenteet valmiiksi. Reunustimme nurmialueen vanhoilla kattotiilillä, koska ne sopivat parhaiten pihamme kierrätyshenkeen ja vanhan talon ja pihapiirin tyyliin. Halusimme välttää suoria ja teräviä linjoja. Nurmialueet teimme pyöreiksi ja väliin jäävä istutusalue sai pitää entisen muotonsa ja vanhat reunakivensä (kaivoimme ne kuitenkin ylos ja linjasimme uudelleen). Talolle johtava leveä kulkureitti tehtiin betonilaatoilla (oikea alanurkka).





Tältä pihamme näytti entiseltä parkkialueelta katsottuna. Edessä näkyvät marjapensaat ja nurmialue on huonokuntoinen. Pihasta puuttui selkeät rakenteet ja pensaita oli siellä täällä.
Tässä näkymä nykyiselle parkkialueelle tultaessa. Kuvakulma on hieman eri mutta toivottavasti tästä pystyy hieman hahmottamaan muutosta.
Kuvassa vasemmalla oleva omenapuu kaadettiin, keskellä näkyvä lumipalloheisi siirrettiin ja niiden juuressa oleva istutusalue poistettiin rakennustyömaan alta. Nyt niiden paikalla jatkuu sora-alue, josta lähtee kulkureitti talolle.




Näkymä uudelta kulkureitiltä. Alapihan nurmialueen ympäri kuljee pitkä istutusalue, jota kuunliljat reunustavat. Kulkureitin varrelle rakensimme pienen penkin kattotiilistä ja kivitasosta.
Tässä yksi istutusalueista, jota oli radikaalisti muutettava, koska autotallirakennus tehtiin osittain sen päälle. Istutusalueen muotoa muutettiin veneen malliseksi. Ainoastaan etualalla näkyvät kasvit jäivät jäljelle. Takana oleva riippahernepuu ja pieni tuija kaadettiin.
Istutusalue muotoiltiin ja reunustettiin keväällä uudelleen.


Tältä istutusalue näytti pari viikkoa sitten.

Ja näin rehevä ja värikäs se on nyt.
 Kevät meni paljolti lapion varressa enkä ehtinyt paljoa muussa puutarhassa puuhastella. Onneksi vanha puutarha hoitaa itse itseään. Pienen muutoksen tein kuitenkin yläpihallekin. Olen jo jonkin aikaa miettinyt mitä tekisin metsän reunassa olevalle havualueelle. Yhtenä talvena myyrät söivät alueelta kaikki laakakatajat ja olen miettinyt mitä niiden tilalle laittaisin. Nyt, kun soraa oli pihassa kasoittain, kärräsin sitä muutaman kuorman havupenkkiin ja tein pienen, japanilaistyylisen kivipuutarhan.

Tässä suttuinen kuva siitä, millainen havupenkki joskus oli. Etualan katajat kuolivat yhden talven aikana.

Tällainen havualue on nyt. Laitoin alueelle maisemointikangasta, soraa ja pyöreitä kiviä. Kuolleen riippahernepuun halusin säilyttää, koska se on mielestäni rosoisuudessaan kaunis. Etualalla kasvaa saksankurjenmiekkaa ja mäkimeiramia.

 Nyt vain nautin elokuun lämmöstä ja sitä onkin riittänyt. Pieni sade olisi kyllä kasvien kannalta tarpeellista, koska jopa hedelmäpuut nuukahtavat kun hellepäivät seuraavat toistaan.

Lämmintä elokuun jatkoa!