Pihamuutos

No niin, nyt vihdoinkin kirjoitan tämän kevään ja kesän aikana tehdyistä rakenteellisista muutoksista puutarhassamme. Alapihalle rakennettiin uusi autotalli, joten pihamme ilme muuttui sen myötä aika paljon. Autotallin eteen tehdyn parkkialueen myötä oli tehtävä myös uusi kulkureitti talolle.

Alapiha oli aimmin hyötytarha-aluetta eikä sitä pidetty kovin siistissä kunnossa. Muutoksen myötä pihamme on mielestäni huomattavasti edustuskelpoisempi. Valitettavasti alapihaa tuli kuvattua aika vähän ennen muutostöitä, joten ennen ja jälkeen vertailukuvia ei ole saatavilla aivan samoista kuvakulmista mutta toivottavasti kuvista saa jonkinlaisen käsityksen muutoksista. Muutosten myötä pihastamme lähtivät marjapensaat, hanhikit, pari tuijaa, yksi omenapuu, pensaita ja istutusalueita mutta lopputulokseen olen tyytyväinen ja pihamme on nyt huolitellumpi, käytännöllisempi ja helppohoitoisempi.

Aloimme tehdä pihan rakenteita samaan aikaan kun autotallin rakentaminen alkoi, joten saimme valmista nopeasti eivätkä hommat jääneet repsottamaan. Jossain vaiheessa on vielä tarkoitus viimeistellä uusi sora-alue levittämällä pinnalle vielä kerros hienompaa soraa mutta se saa vielä odottaa.

Tässä pihamaamme parvekkeelta kuvattuna muutama vuosi sitten omenapuiden kukinnan loppupuolella. Oikeassa yläkulmassa näkyy pieni parkkipaikka (sora-alue) ja pitkäksi kasvanutta heinikkoa, jossa kasvoi lähinnä voikukkaa ja ohdaketta.

Kevättalvella alueelta kaivettiin savinen pintamaa pois. Asumme harjualueella, joten maaperä on hiekkaa. Kaivetulle alueelle levitettiin kangas ja sen päälle sora. Kuvasta näkee edelliseen kuvaan verrattuna, että keskimmäinen pihatien varrella kasvavista tuijista kaadettiin ja sora-alue saatiin näin levennettyä.

Keväällä olimme tehneet jo pihan rakenteet valmiiksi. Reunustimme nurmialueen vanhoilla kattotiilillä, koska ne sopivat parhaiten pihamme kierrätyshenkeen ja vanhan talon ja pihapiirin tyyliin. Halusimme välttää suoria ja teräviä linjoja. Nurmialueet teimme pyöreiksi ja väliin jäävä istutusalue sai pitää entisen muotonsa ja vanhat reunakivensä (kaivoimme ne kuitenkin ylos ja linjasimme uudelleen). Talolle johtava leveä kulkureitti tehtiin betonilaatoilla (oikea alanurkka).

Tältä pihamme näytti entiseltä parkkialueelta katsottuna. Edessä näkyvät marjapensaat ja nurmialue on huonokuntoinen. Pihasta puuttui selkeät rakenteet ja pensaita oli siellä täällä.

Tässä näkymä nykyiselle parkkialueelle tultaessa. Kuvakulma on hieman eri mutta toivottavasti tästä pystyy hieman hahmottamaan muutosta.

Kuvassa vasemmalla oleva omenapuu kaadettiin, keskellä näkyvä lumipalloheisi siirrettiin ja niiden juuressa oleva istutusalue poistettiin rakennustyömaan alta. Nyt niiden paikalla jatkuu sora-alue, josta lähtee kulkureitti talolle.

Näkymä uudelta kulkureitiltä. Alapihan nurmialueen ympäri kuljee pitkä istutusalue, jota kuunliljat reunustavat. Kulkureitin varrelle rakensimme pienen penkin kattotiilistä ja kivitasosta.

Tässä yksi istutusalueista, jota oli radikaalisti muutettava, koska autotallirakennus tehtiin osittain sen päälle. Istutusalueen muotoa muutettiin veneen malliseksi. Ainoastaan etualalla näkyvät kasvit jäivät jäljelle. Takana oleva riippahernepuu ja pieni tuija kaadettiin.

Istutusalue muotoiltiin ja reunustettiin keväällä uudelleen.

Tältä istutusalue näytti pari viikkoa sitten.

Ja näin rehevä ja värikäs se on nyt.

 Kevät meni paljolti lapion varressa enkä ehtinyt paljoa muussa puutarhassa puuhastella. Onneksi vanha puutarha hoitaa itse itseään. Pienen muutoksen tein kuitenkin yläpihallekin. Olen jo jonkin aikaa miettinyt mitä tekisin metsän reunassa olevalle havualueelle. Yhtenä talvena myyrät söivät alueelta kaikki laakakatajat ja olen miettinyt mitä niiden tilalle laittaisin. Nyt, kun soraa oli pihassa kasoittain, kärräsin sitä muutaman kuorman havupenkkiin ja tein pienen, japanilaistyylisen kivipuutarhan.

Tässä suttuinen kuva siitä, millainen havupenkki joskus oli. Etualan katajat kuolivat yhden talven aikana.

Tällainen havualue on nyt. Laitoin alueelle maisemointikangasta, soraa ja pyöreitä kiviä. Kuolleen riippahernepuun halusin säilyttää, koska se on mielestäni rosoisuudessaan kaunis. Etualalla kasvaa saksankurjenmiekkaa ja mäkimeiramia.

 Nyt vain nautin elokuun lämmöstä ja sitä onkin riittänyt. Pieni sade olisi kyllä kasvien kannalta tarpeellista, koska jopa hedelmäpuut nuukahtavat kun hellepäivät seuraavat toistaan.

Lämmintä elokuun jatkoa!

Keskikesän rehevyyttä

Pihakeinumme päälle kurkottaa riippapihlaja, joka luo viidakkomaisen tunnelman ja keinu on kuin pieni piilopaikka.

Tässä vaiheessa kesää on ajanjakso, jolloin meidän puutarhassamme kukinta on vain muutaman kasvin varassa ja puutarhassa vallitsee vihreä vehreys. Nyt meillä kukkii mm. ensimmäiset liljat, harjaneilikat, pionit, päivänkakkarat, karpaattien kellot, viimeiset kurjenmiekat ja köynnöshortensia. Jaloruusut, pioniunikot, ritarinkannukset ja palavarakkaudet ovat juuri aloittamassa kukintaansa ennen alkusyksyn kukkapaljoutta.

Nyt on aika kitkeä rikkaruohoja, lannoittaa ja harventaa valloittajakasvien kasvustoja. Meillä ainakin harventamista riittää, sillä olen istuttanut kukkapenkit niin täyteen kasveja että vahvimmat meinaavat viedä heikommilta kaiken kasvutilan, auringonvalon ja energian. Sen lisäksi tässä vaiheessa kesää alan pikkuhiljaa kyllästyä jo varhain kesällä kukintansa aloittaneen siperianunikon keltaisiin ja oransseihin kukkiin ja siitä syystä revin niitäkin aivan surutta pois muiden kukkien joukosta. Kesän alkuvaiheessa niiden kukinta ilahduttaa vielä kun muut kukat ovat vasta kasvamassa mutta tässä vaiheessa ne ovat jo aivan liikaa ja vievät huomion kauniimmilta kukilta.

Pihakeinun takana on metsänreunaan rajoittuva, lähinnä havuista ja alppiruusuista koostuva istutusalue.

Pihakeinun vieressä on ruokailualue, jonne pääsee vehreän portin läpi.

Ruukutuspöydällä ei ole paljoa käyttöä enää keskikesällä. Vanhoihin tikkaisiin laitoin kukkalaatikot koristeeksi ja vasemmalla puolen puuladon edessä kasvaa viime vuoden toukokuussa http://hetkiariippukeinussa.blogspot.fi/2014/05/puuhastelua.html siirtämämme lumipalloheisi. Ihan yllätyin että rankasta siirto-operaatiosta huolimatta pensas alkoi kukkia jo tänä kesänä ja vaikuttaa oikein virkeältä vaikka koirat pissaavat jatkuvasti sen juurelle.

Tässä on entinen "paraati-kukkapenkkimme", jonka edestä kuljettiin sisälle. Tähän aikaan kesää harjaneilikat ja pikkusydämet ovat ainoita kukkivia kukkia ja niistäkin harjaneilikat istutin vasta viime vuonna. Syyspuolella sen sijaan kukinta tässä penkissä on kauneinta.

Parin vuoden ajan pergolassa kasvanut siperiankärhö on jo erittäin rehevä ja ihastutti alkukesällä runsaalla valkoisella kukinnallaan

Monta vuotta harmittelin, ettei kukaan koskaan nähnyt upeana kukkivia pionejani istutusalueen syrjäisen sijainnin vuoksi. Nyt pihauudistuksen myötä pionipenkistä tulikin uusi pihamme "paraati-paikka", jonka ohi kaikki meille tulevat kävelevät. Istutusalueen keskellä komeilee hääpäivälahjaksi saamani Buddha-patsas.

Varjoliljat aloittivat kukintansa tänään.

Tässä on tämän kesän uutus pihassamme - vanha amppeliteline, jonka appiukkoni on joskus vuosia sitten tehnyt omaan pihaansa ja nyt se tuli meille. Asetin telineen uuden parkkialueen viereen toivottamaan vieraat tervetulleeksi.

Köynnöshortensiamme ei ole koskaan kukkinut näin runsaasti. Jouduin pari vuotta sitten leikkaamaan sitä reilusti, koska maalasimme silloin talomme. Ilmeisesti leikkaus teki köynnökselle hyvää.

Pieni ruokailutila

Takapihalla oleva ruokailupaikkamme  sijaitsee omenapuun katveessa. Se on koko päivän ajan varjoinen paikka, johon on mukava paeta keskipäivän paahdetta. Paikka on erittäin suojaisa ja vehreä. Ruokailualuetta kiertää istutusalueet, joista viimeisimmän osan tein tämän kesän aikana. Patioalueen ympärillä kasvaa muun muassa syreeni, ruusu, kärhöjä, japaninjaloangervoja, kotkansiipeä ja tappolehteä.

Tässä kuva uusimmasta istutusalueesta, joka on vielä epäsiistinnäköinen, koska ei ole ehtinyt vielä kunnolla kasvun alkuun. Jospa se sitten ensi kesänä olisi edustavampi. Halusin siihen rehevyyttä sekä näyttäviä lehtiä ja jaoin siihen perennan alkuja muualta puutarhasta. Alue on varjoinen  koko päivän ajan, mikä aiheuttaa hieman haasteita mutta valitsin kasveja aika rohkeasti kokeillen. Istutin penkkiin muun muassa raparperia näyttävien lehtien vuoksi. Sen lisäksi laitoin runsaasti siperiankurjenmiekkaa, jonka toivon leviävän sekä kotkansiipeä ja varjoliljoja. Näiden lisäksi varjoa uhmaten istutin pienen lipstikan taimen, ruusun sekä valkosipuleita. Hauska nähdä, kuinka kasvit viihtyvät haastavassa paikassa.

Talon maalaamisprojekti on parhaillaan käynnissä ja väri vaihtuu pikkuhiljaa musta-valkoisesta vaaleansiniseksi valkoisilla puitteilla. Pidän erittäin paljon tästä uudesta väristä, joka on mielestäni paljon edustavampi väri vanhalle rintamamiestalolle kuin edellinen.

Ajatuksia puutarhasisustamisesta

Laitoin viikonloppuna timjamin, rosmariinin, sitruunamelissan ja laventelin siemeniä ruukkuihin kasvamaan. Laitoin myös kruunuvuokon mukulat ruukkuihin. Saa nähdä, kuinka alkavat kasvaa vai alkavatko ollenkaan. Ulkona on nyt todella talvinen keli. Pari päivää on satanut lunta eikä aurinko ole näyttäytynyt. Ei todellakaan näytä siltä, että kevät olisi tuloillaan. Voisinkin siis kevättöiden pohtimisen sijaan kertoa vähän ajatuksiani puutarhasisustamisesta. 

Kaikki tämän tekstin yhteydessä olevat kuvat ovat kirjasta Uudista puutarhaasi (Gummerus 2009).

Puutarhasisustaminen terminä ei ole vielä kovin yleinen enkä ole ainakaan itse siihen monessakaan yhteydessä törmännyt. Usein sanotaan, että kesäaikaan puutarha on olohuoneen jatke ja sitä se varmasti monessa kodissa onkin. Mutta se voi olla myös paljon muuta. Puutarhassa voi olla useita erilaisia tiloja eri tarkoituksiin. Tiloihin  voidaan luoda erilaisia tunnelmia visuaalisin keinoin, värien ja muotojen avulla mutta myös materiaaleilla ja tuoksulla on paljon merkitystä.

Puutarhassa voi olla "olohuoneen" lisäksi muita perinteisiä puutarhatiloja kuten keittiö, auringonottopaikka ja lasten leikkipaikka mutta siellä voi olla myös makuuhuone tai  jopa kylpyhuone. Vain mielikuvitus on rajana. 

Omassa puutarhassani on kesäkeittiö, jonka yhteydessä on pieni pihamökki, on varjoinen ruokailutila, kattoterassilla auringonottopaikka, ulkosaunan edustalla on katseilta suojassa vilvoitteluun tarkoitettu patio (jonka yhteyteen tulee jossain vaiheessa pergola), talon sisäänkäynnin vieressä  on pieni pöytäryhmä aurinkoisella paikalla ja tietenkin puutarhastani löytyy riippukeinu unelmointia ja lepoa varten.

Mielestäni puutarhasisustaminen on eräänlainen näkökulma tai filosofia eli tapa suhtautua puutarhanhoitoon. Puutarhasisustamisella pyritään kauneuteen, tiettyyn tunnelmaan ja viihtyvyyteen. Puutarha on paikka, jossa mieli lepää ja siellä puuhastelu ja oleminen on nautinto kaikille aisteille. 

Puutarhaa sisustaessa luovuus pääsee valloilleen. Jokaisen tilan tulee olla käyttötarkoitukseensa sopiva mutta varsinaisen sisustustyylin jokainen voi itse valita. Ja koska jokainen luo puutarhastaan itsensä näköisen, voi sisustustyylejäkin sekoittaa mielensä mukaisesti. Puutarhassa voi olla omat alueensa vaikka askeettiselle japanilaistyyppiselle puutarhalle ja rönsyilevälle englantilaiselle cottage gardenille.

 

Itse pidän romanttisesta tyylistä ja siksi puutarhani kukat säihkyvät lähinnä punaisen ja pastellin sävyissä. Värit ovat tärkeä tunnelman luoja. Kukkien värejä kannattaa toistaa myös tekstiileissä. Lämpiminä kesäpäivinä voi sisältä tuoda ulkotiloihin monenlaisia tekstiilejä kuten tyynyjä, peittoja, liinoja ja verhoja kunhan vain muistaa laittaa ne tarvittaessa sateelta suojaan.

 

Rakastan rautaa ja rottinkia puutarhan huonekaluissa. Omassa puutarhassani ei ole kestopuisia huonekaluja eikä sellaisia tule. Ne eivät sovi tyyliini. Käytän puutarhassa myös paljon ”romua”. Kaikki mahdolliset tontilta löytyneet huterat jakkarat, tikapuut, puulaatikot ja siirtolavat ovat löytäneet paikkansa puutarhastani. Käytän  myös paljon ruukkuja, lyhtyjä, patsaita sekä maljakoihin tehtyjä kukka-asetelmia. Mielestäni puutarhaan voi aivan hyvin tehdä erilaisia asetelmia pikkuesineistä samalla tavoin kuin sisätiloissakin. 

Puutarhasisustamisen näkökulmasta hyötypuutarhakin voi olla kaunis sisustuselementti eikä pelkästään kasvimaapalsta keskellä peltoa. Hyötypuutarha voidaan tehdä käytännöllisesti kesäkeittiön läheisyyteen, jolloin esimerkiksi salaatin raaka-aineet ovat käden ulottuvissa. Hyötypuutarhan voi toteuttaa peltopalstan sijaan vaikka kukkapenkkiin, jolloin salaatit kasvavat kukkivien kukkien lomassa. Itse olen monena vuonna kasvattanut salaatteja ruusupenkissäni. Myös puusta rakennetut kasvatuslaatikot ovat kätevä tapa kasvattaa hyötykasveja, koska laatikon voi sijoittaa minne tahansa. Laatikko vain täytetään rikkaruohottomalla, hyvällä mullalla, siemenet kylvetään ja odotellaan satoa. Helppoa, kaunista ja käytännöllistä.

Puutarhasisustuksen näkökulmasta puutarhan tulee olla omistajansa näköinen, persoonallisen luovuuden tulos aivan kuten kodinkin.