Villivihannesten aikaa

Ilmeisesti meidän tontti edustaa jotakin tavallista kylmempää ilmastoaluetta, koska ainoat kukkivat sipulikukat ovat kevättähdet, idänsinililjat ja krookukset. Pari narsissia kukkii parhaillaan mutta todellinen kevään kukkaloisto on vasta edessä päin. Kateellisena olen katsonut parin kilometrin päässä olevien talojen pihoja, joilla narsissit ovat kukoistaneet jo reilun viikon ajan. Ilmeisesti meidän tonttia varjostava mäntymetsä ja järven läheisyys viilentävät ilmastoa sen verran, että kevät etenee meillä aina viiveellä.

Olen laittanut jo salaatteja kasvamaan kasvatuslaatikoihin mutta satoa saadaan vielä odottaa jonkin aikaa. Ainoastaan pinaatti ja mizuna ovat taimella. Mutta onneksi tähän aikaan vuodesta on mitä parhain aika käyttää luonnon tarjoamia vihanneksia ruuaksi. Olen viimeisen viikon ajan syönyt päivittäin villivihanneksia.

 Tänään söin herkullista nokkoskeittoa lounaaksi, perinteisesti kananmunan kera. Nyt kun pinaatti ei ole vielä kasvanut, nokkonen on hyvä pinaatin korvike monessa ruuassa. Kaiken lisäksi nokkonen on pinaattia terveellisempää ja näin alkukesästä nokkosen pienet alut ovat paljon paremman makuisia kuin keskikesän vanhat nokkoset.

Toinen erittäin hyvä villivihannes on "Suomen oma villiparsa" eli maitohorsma. Maitohorsman pienet alut voidaan käyttää ruuanlaitossa parsan tavoin ja makukin on hyvin samankaltainen. Olen tällä viikolla jo pariin kertaan paistanut horsman varsia pannulla voissa. On kuulkaa hyvää! Varsinkin varren päässä oleva lehtitupsas rapsakoituu paistettaessa herkulliseksi.

Ja tietenkin villivihannessalaatti on oikein hyvä lisäke tähän aikaan vuodesta. Itse lisään kaupasta ostetun salaatin joukkoon poimulehteä, käenkaalin lehtiä ja kukkia, ahomansikan lehtiä ja pieniä, sileäreunaisia voikukanlehtiä.

Herkullisia hetkiä!